Tilastoko sen todistaa?

Vale, emävale ja tilasto?

Miten maallikon tilastoseikkailut johtivat fantastisiin kuvitelmiin

Havahduin jälleen kerran hämmästelemään sitä, kuinka numerot hämmentävät ihmisiä. Ja tilastot ovat selvästikin jotain aivan ufoa ja käsittämätöntä. Eräs ammattiveli julkaisi kirjoituksen, jossa hän yhdisti kaksi toisiinsa kuulumatonta lukusarjaa, löysi näistä luvuista korrelaation ja julisti tämän olevan selitys.

Well, ehkä minun lienee syytä avata asiaa hieman tarkemminkin. Siis kyse on koronarokotteista. Hän kaivoi esille korrelaation nk. ylikuolleisuuden ja koronarokotteiden välillä. Ideana siis verrata kuolleisuuden aikajanaa ja koronarokotusoperaatiota. Hakea aika ennen koronapandemiaa ja sen kuolleisuustilastot ja verrata näitä sitten pandemian jälkeiseen aikaan.

Korrelaatiohan siitä löytyi. Aika ennen pandemiaa. Pandeamian alku ja rokottamisen alkaminen. Ja aika pandemian jälkeen, kun väestöstä suurin osa oli rokotettu. Ja kuolleisuus noussut verrattuna aikaan ennen pandemiaa.

Tähän mennessä lähinnä nyökyttelin tilastoille (en kyllä jaksanut lähteä korrelaatiota erikseen varmistamaan). Mutta mitäpä sitten näin? Arvon ammattiveli väittikin korrelaatiota selitykseksi! Eli oli verrannut (tuskin aivan tieteellisesti ja objektiivisesti) kahta lukusarjaa ja saanut aikaan korrelaation. Tätä väittää sitten selitykseksi. Kyseessähän oikeasti on löydös. Jota voidaan sitten tutkia objektiivisesti ja arvioida, josko kyseessä olisi jotain asiaa selittävä tekijä.

Lisää samaa logiikkaa

Lähdin tarkastelemaan asiaa etsimällä vastaavia superloikkia numeerisista korrelaatioista omien kuvitelmien kautta sen nimittämiseen löydökseksi. Ja heti löytyi yksi! Toinen salatun totuuden nähnyt oli paljastanut ehkä vielä hurjemman globaalin eliitin juonen! Ja hänellä oli todisteina vieläpä vuosikymmenen tilastollinen analyysi. Tiivistän tämän teille, hyvät lukijani, seuraavasti:

Jäätelön myynti vaihtelee omituisesti (WEF ja Bill Gates ovat todennäköisesti tässä jotenkin mukana) vuosittain. Välillä se ikäänkuin räjähtää käsiin. Ja sitten kysyntä taas mystisesti laskee. Tämän huomioija kuuluu ilmeisesti itse jäätelökriittisiin, eikä ymmärrä kenenkään himoa moiseen "kokeelliseen" tuotteeseen (virallisesti jäätelöä ei käsittääkseni pidetä kokeellisena, mutta hänen positioinnissaan näin aika esitetään). Mutta, ei jäätelön myynti häntä saanut käsittämätöntä hirveyttä ja törkeyttä ymmärtämään, kunnes mies tuli verranneeksi jäätelön myynnin tilastoja hukkumiskuolemien tilastoihin. Ja mitä selvisikään! Suora korrelaatio!

Kuten ymmärrätte, tyyppi vakuuttui välittömästi löytämästään totuudesta ja on nyt saarnannut sitä stadin asematunnelissa sekä Twitterissä ja Facen tietyissä "tiedostavien" ryhmissä.

Mutta missä meni pieleen?

Kieltämättä moni tilastotiedettä ja tilastoanalyysiä ymmärtämätön hämmentyy ja alkaa helposti jopa "nähdä kuvion" kun esitetään kaksi lukusarjaa ja löydetään korrelaatio niiden väliltä.

Kuitenkin, kun arvioidaan loogisesti asiaa, huomataan, ettei näiden lukusarjojen välinen korrelaatio ole itseasiassa peruste mistään. Kas kun korrelaatio EI TODISTA SYY-SEURAUSSUHDETTA. Vaikka sekä jäätelön myynti että hukkumiskuolemat ovat runsaampia kesällä, kumpikaan ei ole toisensa syy. Korrelaatio ei siis implikoi kausaliteettia. Cum hoc ergo propter hoc on yleinen argumentaatiovirhe, jossa oletetaan kahden asian yhdessä esiintymisen merkitsevän kausaliteettia niiden välillä. 

Yksi muoto tästä argumentaatiovirheestä on korrelaation olettaminen yhdensuuntaiseksi kausaliteetiksi. Korrelaatio voi kuitenkin olla myös yhteensattuma, kausaalisuhde voi toimia toiseen suuntaan kuin virheellisesti päätellään tai kaksi asiaa voivat olla seurausta jostain kolmannesta asiasta.

Mitäpä oikeat asiantuntijat asiasta ajattelevat?

Selvästikin kuolleisuuskysymys askarruttaa. Loogisia hypoteeseja on useita. Todennäköisesti varsinainen selittävä tekijä on hybridi näiden välillä.

Kiinnostuitko? Suosittelen paria artikkelia, joissa käsitellään aihetta syvällisemmin. Minä keskityin epäloogisen väitteen ja argumentaatiovirheen upottamiseen.
Erinomainen juttu löytyy Hesarista Laskelmat Suomen ”huikeasta” yli­kuolleisuudesta eivät kestä tarkastelua. Ja itse tilastollista arviointia ruoditaan hyvin Tilastokeskuksen Faktanvartijan jaksossa "Kuolleisuuden kehitys".